2000-luku |  90-luku |  80-luku |  70-luku |  60-luku
 

JAZZPÄIVIEN ohjelmatraditioon vuodesta 1967 lähtien on kuulunut Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon jako. Huolimatta siitä että Yrjö-palkinto on vain tunnustus eikä sisällä rahaa, sitä pidetään yleisesti arvostetuimpana huomionosoituksena, jonka kotimainen jazzmuusikko voi saada.

Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös jotain konkreettista, kotimaista taidetta: grafiikkaa, maalaus, veistos jne. Palkintoja on ollut tekemässä joukko nimekkäitä taiteilijoita, usein Jazzpäivien pitopaikkakunnalta. Vuosien varrelta voidaan luetella mm. sellaisia nimiä kuin Lars-Gunnar Nordström, Tarja Teräsvuori, Anna-Maria Osipow, Markku Kolehmainen, Raimo Kanerva ja Fritz Jakobsson.

IRO HAARLALLE VUODEN 2006 YRJÖ-PALKINTO  (18.11.06)

Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2006 Yrjö-palkinnon säveltäjä/pianisti/harpisti Iro Haarlalle. Palkinto jaettiin Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä Savonlinnassa lauantaina 18.11.2006.

Kuva: Maarit Kytöharju

Yrjö-palkinnon 2006 perusteluissa todetaan, että Iro Haarla elää vahvaa luomiskautta sekä säveltäjänä että orkesterinjohtajana; hänestä on kehkeytymässä yksi kuluvan vuosikymmenen keskeisimmistä suomalaisista jazzmuusikoista. Haarlan ilmaisuvoimainen, balladivoittoinen musiikki on tunnistettavan skandinaavista, mutta samalla impressionismissaan erittäin omaleimaista.

Haarla nauttii laajaa arvostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuonna ilmestynyt Haarlan Loco Motife -yhtyeen Penguin Beguine -levy valittiin Teosto-palkintoehdokkaaksi, ja sama levy palkittiin sittemmin Jazz-Emmalla. Haarlan suomalais-norjalaisen kvintetin ECM-yhtiölle tehty Northbound-levy puolestaan on noteerattu kansainvälisesti yhdeksi vuoden parhaista levytyksistä.

Kuva: Matti I Korhonen

Vuoden 2006 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 39. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Yrjö-palkintoa pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle. Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös kotimaista taidetta, jota on ollut usein tekemässä Jazzpäivien pitopaikkakuntien nimekkäät taiteilijat.

Tänä vuonna Suomen Jazzliitto täyttää 40-vuotta. Juhlavuosi huipentuu Savoy-teatterissa 25.11. järjestettävään juhlakonserttiin. Konsertissa esiintyy 17 vuosien varrella palkittua Yrjöä jotka esittävät Yrjöjen musiikkia.
 

JARI PERKIÖMÄKI SAI JAZZLIITON VUODEN 2005 YRJÖ-PALKINNON  (18.11.05)

Kuva: Heikki Tuuli

Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2005 Yrjö-palkinnon saksofonisti Jari Perkiömäelle. Palkinto jaettiin Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä Hämeenlinnan hotelli Aulangolla perjantaina 18.11. Yrjö-palkinnon 2005 perusteluissa todetaan, että Jari Perkiömäki on kansainvälisen huipputason jazzmuusikko ja saksofonisti, joka hallitsee monipuolisesti jazzmusiikin eri tyylejä bebopista aina täysin vapaaseen ilmaisuun asti. Suomen ensimmäinen jazztohtori ja Sibelius-Akatemian Jazzosaston johtajana toimiva Perkiömäki tunnetaan myös erinomaisena pedagogina, joka on työllään luonut hyvät puitteet seuraaville jazzmuusikkosukupolville.

Vuonna 1961 Porissa syntynyt Jari Perkiömäki on opiskellut klarinetinsoittoa Porin musiikkiopistossa sekä Helsingin konservatoriossa. Vuonna 1983 Perkiömäki aloitti opinnot Sibelius-Akatemian uudessa jazzmusiikin koulutusohjelmassa, josta hän valmistui ensimmäisenä opiskelijana maisteriksi vuonna 1989. Vuonna 2002 Perkiömäki valmistui Suomen ensimmäiseksi taiteelliseksi jazztohtoriksi. Perkiömäki on toiminut Sibelius-Akatemian jazzosaston tuntiopettajana vuodesta 1985 sekä lehtorina ja osastonjohtajana vuodesta 2000 alkaen.

Perkiömäki on soittanut lead-alttosaksofonia Pori Big Bandissä sekä Tapiola Big Bandissä ja toiminut Pori Big Bandin kapellimestarina. Freelance-muusikkona hän on soittanut useissa suomalaisissa jazzyhtyeissä (mm. UMO, Mika Mylläri Quintet) sekä teattereissa, studioissa yms.

Solistina ja oman yhtyeensä kanssa Perkiömäki on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa sekä USA:ssa ja Australiassa. Kansainvälisiä esiintymisiä hänellä on mm. Åke Johanssonin, Dag Arnesenin, Reggie Workmanin, Andrew Cyrillen, Don Prestonin, Ed Jonesin, Jonathan Geen ja Mike Nockin kanssa.

Perkiömäki sävelsi ja sovitti musiikin Ilpo Tuomarilan “EXIT” -näytelmään Suomen Kansallisteatterissa 1987 (Thalia-palkinto 1988),Tuomarilan “Göring” -näytelmään Espoon teatterissa 1990 ja sovitti musiikin sekä näytteli Lester Youngin roolin jazznäytelmässä “Lady Day” Vierailuteatterissa 1995.

Vuoden 2005 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 38. Vuonna 2004 Yrjö-palkinto myönnettiin Pekka Pohjolalle. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Yrjö-palkintoa pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle. Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös kotimaista taidetta, jota on ollut usein tekemässä Jazzpäivien pitopaikkakuntien nimekkäät taiteilijat. Tällä kertaa palkinto oli hämeenlinnalaisen valokuvaaja Esko Tuovisen käsialaa.

Valtakunnallisilla Jazzpäivillä myönnettiin myös Yleisradion Jazzradion Varjo-Yrjö Umon toiminnanjohtaja Annamaija Saarelalle. Jo kolmatta kertaa jaettava Varjo-Yrjö on tunnustus sellaiselle suomalaisen jazzkentän henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan edesauttanut kotimaisen jazzkulttuurin olemassaoloa, esimerkiksi parantanut suomalaisten jazzmuusikoiden edellytyksiä luoda ja tehdä taidettaan.
 

PEKKA POHJOLA SAI JAZZLIITON VUODEN 2004 YRJÖ-PALKINNON  (13.11.04)

Kuva: Taina Värri

Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2004 Yrjö-palkinnon säveltäjä-basisti Pekka Pohjolalle. Hän vastaanotti palkinnon Pieksämäellä Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä kulttuurikeskus Poleenissa lauantaina 13.11. Yrjö-palkinnon perusteluissa on kiinnitetty huomiota Pekka Pohjolan pitkään ja merkittävään uraan sekä erityisen näkyvään ja menestyksekkääseen esillä oloon vuoden 2004 aikana niin säveltäjänä kuin esiintyjänäkin. Vuoden 2004 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 37. Vuonna 2003 Yrjö-palkinto myönnettiin Kirmo Lintiselle. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Yrjö-palkintoa pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle.

Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös kotimaista taidetta, jota on ollut usein tekemässä Jazzpäivien pitopaikkakuntien nimekkäät taiteilijat. Tällä kertaa Yrjö-palkinto on pieksämäkeläisen Kaarina Sepposen serigrafia Memory.

Pekka Pohjola on syntynyt Helsingissä vuonna 1952. Hän on ollut jo vuosikymmeniä yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista muusikoista ja säveltäjistä. Pohjolan tuotannossa kuuluu vaikutteita jazzista, klassisesta, rockista, kansanmusiikista ja virsistä. Hänen kuvallinen sävelkielensä on muotoutunut omaksi, helposti tunnistettavaksi genrekseen. Siinä leikillisyys, huumori ja selkeät melodiat yhdistyvät jykevään, vakavaan ja mahtipontiseenkin instrumentaatioon. Sähköbasistina Pohjola on virtuoosi, jonka tarkkaa, melodista ja polveilevaa soittoa on taltioitu kymmenille levytyksille.

Pohjolalle vuosi 2004 oli kiireinen, sillä hän kunnostautui kolmen erityyppisen teoksen säveltäjänä. Lokakuussa kuultiin UMO Jazz Housessa Pohjolan toistaiseksi uusin sävelteos, jazzsekstetille kirjoitettu kolmiosainen Confused. Jo helmikuussa Radion sinfoniaorkesteri esitti miehen orkesteriteoksen Emmi. Harmonikkataituri Veli Kujala ja Avanti! –orkesteri puolestaan tulkitsivat alkuvuonna Pohjolan konserton Bayan.

Lisäksi bassotaiturin ohjelmaan ovat kuluvana vuonna mahtuneet esiintymiset oman yhtyeen kanssa – näkyvimpänä laaja sävellyskonsertti Pori Jazzin päälavalla heinäkuussa – ja uuden levytyksen valmistelut loppuvuonna. Pohjola ehti monien yllätykseksi estradille myös vanhojen Wigwam-kollegojensa Jim Pembroken ja Pekka Rechardtin kanssa.

Jo 1970-luvun alkuvuosina Wigwamin riveissä “valtakunnanbasistiksi” noussut Pohjola on opiskellut viulun- ja pianonsoittoa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla. Hän toimi 1960-luvulla aktiivisesti myös Tapiolan yhteiskoulun orkesterissa ja kuorossa. Vielä vuonna 1972 Pohjola osallistui Kuopion viulukilpailuun.

Pekka Pohjola on yleensä toteuttanut musiikillisia visioitaan sähköisillä kokoonpanoilla. Hänen nykyisin johtamansa ryhmä on kuitenkin Pekka Pohjola Acoustic Band. Siinä soittaa myös Pohjolan seuraava sukupolvi: Pekan pojat Verneri (Ilmiliekki Quartet, Quintessence, Silvio) ja Ilmari (Gourmet, Silvio). Oman kokoonpanon ja Wigwamin lisäksi Pohjolan yhtyeitä ovat olleet mm. Boys, The Group, Made In Sweden ja Jukka Tolonen Band.

Pohjolan musiikkisuvun toisinajattelijana tunnettu Pekka Pohjola valitsi pääinstrumentikseen sähköbasson The Beatlesin innoittamana. Vuonna 1972 ilmestyi miehen ensimmäinen sooloalbumi Pihkasilmä Kaarnakorva. Monien maailmantähtien kuten Frank Zappan ja Mike Oldfieldin ihailema Pohjola on levyttänyt omalla nimellään toistakymmentä albumia. Toistaiseksi uusin julkaisu on Views (2001).

Pohjolan sävellystuotantoon kuuluvat orkesteriteos Sinfonia  nro 1 ja erityyppiset sävellykset UMO:lle ja Espoo Big Bandille. Lisäksi Pohjola on säveltänyt musiikkia puhallinorkesterille, tv-ohjelmiin ja teatteriin. Pohjola tunnetaan myös osaavana sovittajana (mm. saksofonisti Jukka Perkon Kaanaanmaa, Tapani Kansan Betonimylläri) sekä monipuolisena studiomuusikkona. Pohjola on esiintynyt UMO:n solistina koti- ja ulkomailla ja kiertänyt Eurooppaa Mike Oldfieldin Exposed-kiertueen taustabändissä.
 

Lisätietoja: www.rockadillo.fi,   www.fimic.fi
 

 

VUODEN 2003 JAZZLIITON YRJÖ-PALKINTO KIRMO LINTISELLE  (15.11.03)

Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2003 Yrjö-palkinnon Kirmo Lintiselle. Palkinto luovutettiin Lintiselle Tampereen Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä Museokeskuksen Vapriikissa. Saarijärvellä vuonna 1967 syntynyt Kirmo Lintinen on monipuolinen muusikko, joka kotonaan niin jazzin kuin klassisenkin musiikin parissa. Säveltäjänä, sovittajana, instrumentalistina ja kapellimestarina Lintinen on tullut tutuksi taiteilijana, jolle musiikin raja-aitojen rikkominen on luonteva tapa ilmaista musiikillisten keinovarojen rikkautta. Lintiselle on myös ollut leimallista hakeutua ennakkoluulottomasti erimuotoisten ja tyylisten instrumenttien ja kokoonpanojen pariin.

Kirmo Lintinen Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki

Lintinen aloitti klassisen musiikin opinnot 9- ja jazzopinnot 12-vuotiaana. Musiikkiopinnot jatkuivat jyväskyläläisen Dmitry Hintzen piano-oppilaana ja myöhemmin Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla, mm. Jukka Linkolan ja Eero Hämeenniemen johdolla. Musiikin maisteriksi Lintinen valmistui vuonna 1997 pääaineenaan sävellys ja sovitus.

Lintisen näkyvintä muusikontyötä ovat olleet hänen lukuisat esiintymiset solistina ja yhtyemuusikkona suomalaisissa jazz-, sinfoniaorkesteri- kamarimusiikkikokoonpanoissa. UMO Jazz Orchestrassa hän on työskennellyt vuodesta 1989 alkaen aluksi pianistina ja myöhemmin kapellimestarina ja ohjelmistojen suunnittelijana. Taiteellisessa suunnittelutyössään hän on ollut luomassa kontakteja UMO:n ja suomalaisten vakavan musiikin säveltäjien välille. Lintinen on painottanut UMO:n kotimaisen ohjelmistopohjan kasvattamista, mutta toisaalta myös erikoistunut laatimaan big band -musiikin amerikkalaista historiaa esitteleviä konserttikokonaisuuksia.

Esiintyvän muusikon tehtävien lisäksi Lintinen on ollut hyvin työllistetty säveltäjänä ja sovittajana koko 90-luvun ajan ja säveltäminen on muodostunut vuosituhannen vaihteessa hänen päätyökseen. Suurimman yhtenäisen kokonaisuuden muodostavat big band -sävellykset, joita UMO on myös levyttänyt.

Kirmo Lintinen on opettanut Sibelius-Akatemian jazzosastolla vuodesta 1989, mm. länsimaisen taidemusiikin historiaa ja sävellystä. Lintinen on ollut perustamassa ja toiminut taiteellisena johtajana Saarijärvellä järjestettävässä kulttuuritapahtumassa KIRMOT vuodesta 2001.

Vuoden 2003 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 36. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Vuonna 2002 Yrjö-palkinto myönnettiin Anna-Mari Kähärälle. Huolimatta siitä että Yrjö-palkinto on vain tunnustus eikä sisällä rahaa, sitä pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle. Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös jotain konkreettista, kotimaista taidetta. Palkintoja on ollut tekemässä joukko nimekkäitä taiteilijoita, usein Jazzpäivien pitopaikkakunnalta.

VUODEN 2002 JAZZLIITON YRJÖ-PALKINTO ANNA-MARI KÄHÄRÄLLE  (13.11.02)

Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2002 Yrjö-palkinnon Anna-Mari Kähärälle. Palkinto luovutettiin Kähärälle Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä Jumo Jazz Clubilla 13. marraskuuta.

Kähärä on monipuolinen muusikko ja laulaja, joka on tehnyt paljon myös sovitus- ja sävellystyötä. Jazzpuolella Anna-Mari Kähärä tunnetaan parhaiten yhtyeistä How Many Sisters ja ZetaBoo. Edellinen on jo 19 vuotta toiminut kolmen laulajan yhtye, ZetaBoo on puolestaan toiminut vuodesta 1996. Parin viime vuoden aikana hän on esiintynyt myös duona viulisti Pekka Kuusiston kanssa.

Viitasaarelta kotoisin olevan Kähärän monipuolisuutta kuvaa myös lukuisat sovitus- ja sävellystyöt, joiden skaala ulottuu klassisesta musiikista jazziin, viihdemusiikista useisiin teatteri- ja elokuvaproduktioihin sekä kuoro- ja lauluyhtyemusiikkiin.

Kähärä on esiintynyt mm. UMOn ja muiden big bandien, sekä useiden sinfoniaorkestereiden kanssa. Myös ulkomaisia esiintymisiä on kertynyt useissa maissa, mm. lauluyhtye Adiemus Singersin kanssa.

Laulun ohella haitaria, kosketinsoittimia ja viulua soittava Kähärä on tyypillinen oman muusikkopolvensa edustaja, jolle on luontevaa hypätä tyylistä toiseen ja yhdistellä niitä. Hän ei pidä itseään korostetusti nimenomaan jazzmuusikkona, mutta myöntää että jazz on tavalla tai toisella mukana kaikissa hänen tekemisissään.

Tämänvuotisen Yrjö-palkinnon teki vantaalainen kuvan- ja kirjantekijä Petra Heikkilä, jonka akryyliteos "Jäniksen yösoitto" sopii mainiosti palkinnonsaajan persoonaan.

VUODEN 2001 YRJÖ -PALKINTO KARI “SONNY” HEINILÄLLE  (17.11.01)

Vuoden 2001, järjestyksessään 34. Jazzliiton vuosittainen Yrjö-palkinto ojennettiin saksofonisti Kari “Sonny” Heinilälle (35) Valtakunnallisilla Jazzpäivillä Kuopiossa 17. marraskuuta. Heinilä ei lukeudu suuren yleisön tuntemiin suomalaisiin jazzmuusikoihin, sillä hän on aina pysytellyt “taustalla”. Hän ei ole juurikaan esiintynyt oman yhtyeensä johtajana ja on omissa nimissään julkaissut vain yhden levyn, “Tribus”. Suomen ulkopuolellakin kehuttu Tribus-levy julkaistiin alkuvuodesta 2000, jolloin levytyskokoonpano - Heinilä, ruotsalaisbasisti Anders Jormin ja rumpali Markku Ounaskari - tekivät myös Suomen kiertueen. Muusikkojen parissa Heinilää on sen sijaan arvostettu pitkään ja paljon. Hän on merkittävällä tavalla vaikuttanut häntä nuorempiin muusikoihin opettajana. Toisaalta myös monet Heinilän ikätoverit sekä vanhemmat muusikot arvostavat Heinilän syvää jazzin tuntemusta ja kypsää ilmaisua.

Kari “Sonny” Heinilä Kuva: Timo Kelaranta

Heinilä aloitti musiikin opiskelun jo varhaisella iällä, mutta saksofonista hän kiinnostui vasta pianon ja trumpetin soiton jälkeen. Hän on pitkän linjan muusikko, joka esiintyi keskeisenä saksofonisolistina seitsemän vuoden ajan UMO Jazz Orchestrassa vuoteen 1995 asti. Sittemmin Heinilää on nähty kapellimestarina UMO:n eri konsertti- ja levyproduktioissa. Heinilä on esiintynyt myös mm. Jarmo Savolaisen, Seppo Kantosen, Severi Pyysalon ja Jukka Linkolan yhtyeissä.

90-luvulla Heinilä laajensi ilmaisuaan säveltämiseen ja aloitti opettamisen Sibelius-Akatemian jazz-osastolla. Vuonna 1995 hänet nimitettiin Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi. Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Hauru on verrannut Heinilän soittoa jopa saksofonisti-legenda Juhani Aaltoseen. Heinilä on mukana myös Edward Vesalan Sound & Fury -levyllä “Lumi”, jota on kansainvälisesti pidetty yhtenä 80-luvun merkittävimmistä jazz-albumeista.
 

KARI HEINILÄN DISKOGRAFIAA:
omalla yhtyeellä:
Kari Heinilä:	Tribus	(1999, Abovoice/Silence-0003)
muusikkona:
	Ahava	(2001, Fiasko Records FRCD-7)
	Karikko	(2001, Fiasko Records FRCD-5)
Jukka Linkola Tentet:	The Tentet	(1994)
Jarmo Savolainen:	Another Story	(1997, A-Records AL 73112)
Jarmo Savolainen:	True Image	(1995, A Records)
Jarmo Savolainen:	Blue Dreams	(1987, KOLP 82)
Edward Vesala:	Lumi	(1987, ECM 1339)
UMOn kanssa:
The First Seven, UMO Plays BAT Jazz in Finland		(1992, BECD 4028-BAT)
UMO Plays the Music of Muhal Richard Abrams		(1989, UMOCD101)
UMO Jazz Orchestra plays the music of Bennie Wallace		(1987, PROCD 008)
muusikkona ja sovittajana:
UMO Jazz Orchestra:	Selected Standards	(1993, Beta BECD 4029)
sovittajana:
UMO Jazz Orchestra:	Electrifying Miles	(1998, A-Records AL 73153)
säveltäjänä:
UMO Jazz Orchestra:	UMO Jazz Orchestra	(1998, NaxosJazz 86010-2)
kapellimestarina:
UMO Jazz Orchestra with Kenny Wheeler & Norma Winstone: One More Time		(2000, AL 73202)

Pepa Päivinen tunnetaan vahvana solistina ja monipuolisena puupuhaltimien taitajana. Hänen saksofonivalikoimansa ulottuu bassosaksofonista sopraninoon ja lisäksi hän taitaa bassoklarinetin sekä erilaiset huilut.
 

Design: Maarit Kytöharju / Tuija Tarkiainen

UMPSUKKELIS Pepa Päivinen Trion esikoislevy Umpsukkelis on saanut suorastaan haltioituneet arvostelut kolmessa tärkeässä pohjoismaisessa jazzlehdessä. Ruotsissa Jazz Stagen Sven-Eric Dahlberg tuulettaa riemukkaasti suomalaisvärien puolesta 1/2000-numerossa. "Pidän kovasti Umpsukkelis-levystä (minua vaan ihmetyttää mitä se tarkoittaa)," tunnustaa Dahlberg ja toteaa trion soittavan hillittyä freejazzia, joka on samalla melodisesti ja rytmisesti hyvin kaunista sekä sisällöltään elävää.

Tanskassa Jazz Special -lehden Anders Kirkegaard hehkuttaa myös: "Ei vähempää kuin fantastinen levy! ...Kaikki, todellakin KAIKKI toimii onnistuneesti ajateltuna ja toteutettuna". Eikä heidän norjalaiskollegansa jää yhtään kylmemmäksi. Jan Granlie päättää arvionsa Jazznytt-lehden kesänumerossa nasevaan kehoitukseen "Mene ja osta!"
 
 
 

2000-luku |  90-luku |  80-luku |  70-luku |  60-luku