|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Arkisto-index
2006 - Iro Haarla |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
YRJÖ-PALKINTO ON MAINETTA, KUNNIAA ...JA KOTIMAISTA TAIDETTA |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
JAZZPÄIVIEN
ohjelmatraditioon vuodesta 1967 lähtien on kuulunut Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon jako. Huolimatta
siitä että Yrjö-palkinto on vain tunnustus eikä sisällä rahaa, sitä pidetään
yleisesti arvostetuimpana huomionosoituksena, jonka kotimainen jazzmuusikko voi saada.
Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös jotain konkreettista, kotimaista taidetta: grafiikkaa,
maalaus, veistos jne. Palkintoja on ollut tekemässä joukko nimekkäitä taiteilijoita, usein Jazzpäivien
pitopaikkakunnalta. Vuosien varrelta voidaan luetella mm. sellaisia nimiä kuin Lars-Gunnar Nordström,
Tarja Teräsvuori, Anna-Maria Osipow, Markku Kolehmainen, Raimo Kanerva
ja Fritz Jakobsson.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
KAIKKI YRJÖ-PALKINNON SAAJAT:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
IRO HAARLALLE VUODEN 2006 YRJÖ-PALKINTO (18.11.06)
Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2006 Yrjö-palkinnon säveltäjä/pianisti/harpisti
Iro Haarlalle. Palkinto jaettiin Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä
Savonlinnassa lauantaina 18.11.2006.
![]() Kuva: Maarit Kytöharju Yrjö-palkinnon 2006 perusteluissa todetaan, että Iro Haarla elää vahvaa luomiskautta sekä säveltäjänä että orkesterinjohtajana; hänestä on kehkeytymässä yksi kuluvan vuosikymmenen keskeisimmistä suomalaisista jazzmuusikoista. Haarlan ilmaisuvoimainen, balladivoittoinen musiikki on tunnistettavan skandinaavista, mutta samalla impressionismissaan erittäin omaleimaista. Haarla nauttii laajaa arvostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuonna ilmestynyt Haarlan Loco Motife -yhtyeen Penguin Beguine -levy valittiin Teosto-palkintoehdokkaaksi, ja sama levy palkittiin sittemmin Jazz-Emmalla. Haarlan suomalais-norjalaisen kvintetin ECM-yhtiölle tehty Northbound-levy puolestaan on noteerattu kansainvälisesti yhdeksi vuoden parhaista levytyksistä. ![]() Kuva: Matti I Korhonen Vuoden 2006 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 39. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Yrjö-palkintoa pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle. Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös kotimaista taidetta, jota on ollut usein tekemässä Jazzpäivien pitopaikkakuntien nimekkäät taiteilijat. Tänä vuonna Suomen Jazzliitto täyttää 40-vuotta. Juhlavuosi
huipentuu Savoy-teatterissa 25.11. järjestettävään juhlakonserttiin.
Konsertissa esiintyy 17 vuosien varrella palkittua Yrjöä jotka esittävät
Yrjöjen musiikkia. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
JARI PERKIÖMÄKI SAI JAZZLIITON VUODEN 2005 YRJÖ-PALKINNON (18.11.05)
Vuonna 1961 Porissa syntynyt Jari Perkiömäki on opiskellut klarinetinsoittoa
Porin musiikkiopistossa sekä Helsingin konservatoriossa. Vuonna 1983 Perkiömäki
aloitti opinnot Sibelius-Akatemian uudessa jazzmusiikin koulutusohjelmassa, josta
hän valmistui ensimmäisenä opiskelijana maisteriksi vuonna 1989.
Vuonna 2002 Perkiömäki valmistui Suomen ensimmäiseksi taiteelliseksi
jazztohtoriksi. Perkiömäki on toiminut Sibelius-Akatemian jazzosaston
tuntiopettajana vuodesta 1985 sekä lehtorina ja osastonjohtajana vuodesta
2000 alkaen.
Perkiömäki on soittanut lead-alttosaksofonia Pori Big Bandissä
sekä Tapiola Big Bandissä ja toiminut Pori Big Bandin kapellimestarina.
Freelance-muusikkona hän on soittanut useissa suomalaisissa jazzyhtyeissä
(mm. UMO, Mika Mylläri Quintet) sekä teattereissa, studioissa yms.
Solistina ja oman yhtyeensä kanssa Perkiömäki on esiintynyt useimmissa
Euroopan maissa sekä USA:ssa ja Australiassa. Kansainvälisiä esiintymisiä
hänellä on mm. Åke Johanssonin, Dag Arnesenin, Reggie Workmanin,
Andrew Cyrillen, Don Prestonin, Ed Jonesin, Jonathan Geen ja Mike Nockin kanssa.
Perkiömäki sävelsi ja sovitti musiikin Ilpo Tuomarilan EXIT
-näytelmään Suomen Kansallisteatterissa 1987 (Thalia-palkinto
1988),Tuomarilan Göring -näytelmään Espoon teatterissa
1990 ja sovitti musiikin sekä näytteli Lester Youngin roolin jazznäytelmässä
Lady Day Vierailuteatterissa 1995.
Vuoden 2005 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 38. Vuonna 2004
Yrjö-palkinto myönnettiin Pekka Pohjolalle. Suomen Jazzliiton myöntämän
Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien ohjelmatraditioon vuodesta
1967. Yrjö-palkintoa pidetään yleisesti maamme arvostetuimpana
huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle. Yrjö-palkinto on maineen
ja kunnian lisäksi myös kotimaista taidetta, jota on ollut usein tekemässä
Jazzpäivien pitopaikkakuntien nimekkäät taiteilijat. Tällä
kertaa palkinto oli hämeenlinnalaisen valokuvaaja Esko Tuovisen käsialaa.
Valtakunnallisilla Jazzpäivillä myönnettiin myös Yleisradion
Jazzradion Varjo-Yrjö Umon toiminnanjohtaja Annamaija Saarelalle. Jo kolmatta
kertaa jaettava Varjo-Yrjö on tunnustus sellaiselle suomalaisen jazzkentän
henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan edesauttanut kotimaisen
jazzkulttuurin olemassaoloa, esimerkiksi parantanut suomalaisten jazzmuusikoiden
edellytyksiä luoda ja tehdä taidettaan.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
PEKKA POHJOLA SAI JAZZLIITON VUODEN 2004 YRJÖ-PALKINNON (13.11.04)
Pekka Pohjola on syntynyt Helsingissä vuonna 1952. Hän on ollut jo vuosikymmeniä
yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista muusikoista ja säveltäjistä.
Pohjolan tuotannossa kuuluu vaikutteita jazzista, klassisesta, rockista, kansanmusiikista
ja virsistä. Hänen kuvallinen sävelkielensä on muotoutunut
omaksi, helposti tunnistettavaksi genrekseen. Siinä leikillisyys, huumori
ja selkeät melodiat yhdistyvät jykevään, vakavaan ja mahtipontiseenkin
instrumentaatioon. Sähköbasistina Pohjola on virtuoosi, jonka tarkkaa,
melodista ja polveilevaa soittoa on taltioitu kymmenille levytyksille.
Pohjolalle vuosi 2004 oli kiireinen, sillä hän kunnostautui kolmen erityyppisen
teoksen säveltäjänä. Lokakuussa kuultiin UMO Jazz Housessa
Pohjolan toistaiseksi uusin sävelteos, jazzsekstetille kirjoitettu kolmiosainen
Confused. Jo helmikuussa Radion sinfoniaorkesteri esitti miehen orkesteriteoksen
Emmi. Harmonikkataituri Veli Kujala ja Avanti! orkesteri puolestaan tulkitsivat
alkuvuonna Pohjolan konserton Bayan.
Lisäksi bassotaiturin ohjelmaan ovat kuluvana vuonna mahtuneet esiintymiset
oman yhtyeen kanssa näkyvimpänä laaja sävellyskonsertti
Pori Jazzin päälavalla heinäkuussa ja uuden levytyksen valmistelut
loppuvuonna. Pohjola ehti monien yllätykseksi estradille myös vanhojen
Wigwam-kollegojensa Jim Pembroken ja Pekka Rechardtin kanssa.
Jo 1970-luvun alkuvuosina Wigwamin riveissä valtakunnanbasistiksi
noussut Pohjola on opiskellut viulun- ja pianonsoittoa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla.
Hän toimi 1960-luvulla aktiivisesti myös Tapiolan yhteiskoulun orkesterissa
ja kuorossa. Vielä vuonna 1972 Pohjola osallistui Kuopion viulukilpailuun.
Pekka Pohjola on yleensä toteuttanut musiikillisia visioitaan sähköisillä
kokoonpanoilla. Hänen nykyisin johtamansa ryhmä on kuitenkin Pekka Pohjola
Acoustic Band. Siinä soittaa myös Pohjolan seuraava sukupolvi: Pekan
pojat Verneri (Ilmiliekki Quartet, Quintessence, Silvio) ja Ilmari (Gourmet, Silvio).
Oman kokoonpanon ja Wigwamin lisäksi Pohjolan yhtyeitä ovat olleet mm.
Boys, The Group, Made In Sweden ja Jukka Tolonen Band.
Pohjolan musiikkisuvun toisinajattelijana tunnettu Pekka Pohjola valitsi pääinstrumentikseen
sähköbasson The Beatlesin innoittamana. Vuonna 1972 ilmestyi miehen
ensimmäinen sooloalbumi Pihkasilmä Kaarnakorva. Monien maailmantähtien
kuten Frank Zappan ja Mike Oldfieldin ihailema Pohjola on levyttänyt omalla
nimellään toistakymmentä albumia. Toistaiseksi uusin julkaisu on
Views (2001).
Pohjolan sävellystuotantoon kuuluvat orkesteriteos Sinfonia nro 1 ja erityyppiset
sävellykset UMO:lle ja Espoo Big Bandille. Lisäksi Pohjola on säveltänyt
musiikkia puhallinorkesterille, tv-ohjelmiin ja teatteriin. Pohjola tunnetaan
myös osaavana sovittajana (mm. saksofonisti Jukka Perkon Kaanaanmaa, Tapani Kansan
Betonimylläri) sekä monipuolisena studiomuusikkona. Pohjola on
esiintynyt UMO:n solistina koti- ja ulkomailla ja kiertänyt Eurooppaa Mike Oldfieldin Exposed-kiertueen taustabändissä. Lisätietoja: www.rockadillo.fi, www.fimic.fi
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
VUODEN 2003 JAZZLIITON YRJÖ-PALKINTO KIRMO LINTISELLE (15.11.03)
Lintinen aloitti klassisen musiikin opinnot 9- ja jazzopinnot 12-vuotiaana. Musiikkiopinnot
jatkuivat jyväskyläläisen Dmitry Hintzen piano-oppilaana ja myöhemmin
Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla, mm. Jukka Linkolan ja Eero Hämeenniemen
johdolla. Musiikin maisteriksi Lintinen valmistui vuonna 1997 pääaineenaan
sävellys ja sovitus.
Lintisen näkyvintä muusikontyötä ovat olleet hänen lukuisat
esiintymiset solistina ja yhtyemuusikkona suomalaisissa jazz-, sinfoniaorkesteri-
kamarimusiikkikokoonpanoissa. UMO Jazz Orchestrassa hän on työskennellyt
vuodesta 1989 alkaen aluksi pianistina ja myöhemmin kapellimestarina ja ohjelmistojen
suunnittelijana. Taiteellisessa suunnittelutyössään hän on
ollut luomassa kontakteja UMO:n ja suomalaisten vakavan musiikin säveltäjien
välille. Lintinen on painottanut UMO:n kotimaisen ohjelmistopohjan kasvattamista,
mutta toisaalta myös erikoistunut laatimaan big band -musiikin amerikkalaista
historiaa esitteleviä konserttikokonaisuuksia.
Esiintyvän muusikon tehtävien lisäksi Lintinen on ollut hyvin työllistetty
säveltäjänä ja sovittajana koko 90-luvun ajan ja säveltäminen
on muodostunut vuosituhannen vaihteessa hänen päätyökseen.
Suurimman yhtenäisen kokonaisuuden muodostavat big band -sävellykset,
joita UMO on myös levyttänyt.
Kirmo Lintinen on opettanut Sibelius-Akatemian jazzosastolla vuodesta 1989, mm.
länsimaisen taidemusiikin historiaa ja sävellystä. Lintinen on
ollut perustamassa ja toiminut taiteellisena johtajana Saarijärvellä
järjestettävässä kulttuuritapahtumassa KIRMOT vuodesta 2001.
Vuoden 2003 Yrjö-palkinto on järjestyksessään 36. Suomen Jazzliiton
myöntämän Yrjö-palkinnon jako on kuulunut Jazzpäivien
ohjelmatraditioon vuodesta 1967. Vuonna 2002 Yrjö-palkinto myönnettiin
Anna-Mari Kähärälle. Huolimatta siitä että Yrjö-palkinto
on vain tunnustus eikä sisällä rahaa, sitä pidetään
yleisesti maamme arvostetuimpana huomionosoituksena kotimaiselle jazzmuusikolle.
Yrjö-palkinto on maineen ja kunnian lisäksi myös jotain konkreettista,
kotimaista taidetta. Palkintoja on ollut tekemässä joukko nimekkäitä
taiteilijoita, usein Jazzpäivien pitopaikkakunnalta.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
VUODEN 2002 JAZZLIITON YRJÖ-PALKINTO ANNA-MARI KÄHÄRÄLLE (13.11.02)
Kähärä on monipuolinen muusikko ja laulaja, joka on tehnyt paljon
myös sovitus- ja sävellystyötä. Jazzpuolella Anna-Mari Kähärä
tunnetaan parhaiten yhtyeistä How Many Sisters ja ZetaBoo. Edellinen on jo
19 vuotta toiminut kolmen laulajan yhtye, ZetaBoo on puolestaan toiminut vuodesta
1996. Parin viime vuoden aikana hän on esiintynyt myös duona viulisti
Pekka Kuusiston kanssa.
Viitasaarelta kotoisin olevan Kähärän monipuolisuutta kuvaa myös
lukuisat sovitus- ja sävellystyöt, joiden skaala ulottuu klassisesta
musiikista jazziin, viihdemusiikista useisiin teatteri- ja elokuvaproduktioihin
sekä kuoro- ja lauluyhtyemusiikkiin.
Kähärä on esiintynyt mm. UMOn ja muiden big bandien, sekä
useiden sinfoniaorkestereiden kanssa. Myös ulkomaisia esiintymisiä on
kertynyt useissa maissa, mm. lauluyhtye Adiemus Singersin kanssa.
Laulun ohella haitaria, kosketinsoittimia ja viulua soittava Kähärä
on tyypillinen oman muusikkopolvensa edustaja, jolle on luontevaa hypätä
tyylistä toiseen ja yhdistellä niitä. Hän ei pidä itseään
korostetusti nimenomaan jazzmuusikkona, mutta myöntää että
jazz on tavalla tai toisella mukana kaikissa hänen tekemisissään.
Tämänvuotisen
Yrjö-palkinnon teki vantaalainen kuvan- ja kirjantekijä Petra Heikkilä,
jonka akryyliteos "Jäniksen yösoitto" sopii mainiosti palkinnonsaajan persoonaan.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
VUODEN 2001 YRJÖ -PALKINTO KARI SONNY HEINILÄLLE (17.11.01)
Heinilä aloitti musiikin opiskelun jo varhaisella iällä, mutta saksofonista hän kiinnostui
vasta pianon ja trumpetin soiton jälkeen. Hän on pitkän linjan muusikko, joka esiintyi
keskeisenä saksofonisolistina seitsemän vuoden ajan UMO Jazz Orchestrassa vuoteen 1995 asti.
Sittemmin Heinilää on nähty kapellimestarina UMO:n eri konsertti- ja levyproduktioissa.
Heinilä on esiintynyt myös mm. Jarmo Savolaisen, Seppo Kantosen, Severi Pyysalon
ja Jukka Linkolan yhtyeissä.
90-luvulla Heinilä laajensi ilmaisuaan säveltämiseen ja aloitti opettamisen
Sibelius-Akatemian jazz-osastolla. Vuonna 1995 hänet nimitettiin Pori Jazzin vuoden
taiteilijaksi. Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Hauru on verrannut Heinilän
soittoa jopa saksofonisti-legenda Juhani Aaltoseen. Heinilä on mukana myös
Edward Vesalan Sound & Fury -levyllä Lumi, jota on kansainvälisesti pidetty
yhtenä 80-luvun merkittävimmistä jazz-albumeista. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hän on jäsenenä myös mm. Ranskassa kiertäneessä Saxperiment-saksofonikvartetissa. Kaikissa näissä yhtyeissä Päivinen on ollut tärkeä ja vaikuttava solisti. Työskentely UMOssa ja Sound & Furyssa veivät Päivisen ajan vuosien ajan niin tiiviisti, että vasta syksyllä 1998 Päivinen perusti uudelleen oman yhtyeen - lähes 20 vuoden tauon jälkeen. Trio, jossa ovat mukana myös basisti Hannu Rantanen ja rumpali Mikko Hassinen, sai heti ensiesiintymisistään lähtien erinomaisia arvosteluita. Trion esikoislevy Umpsukkelis sai ÄKT ry:n vuoden 1999 Jazz-Emman. Levy on saanut erinomaiset arvostelut myös kaikissa pohjoismaissa. Pepa Päivinen tunnetaan vahvana solistina ja monipuolisena puupuhaltimien
taitajana. Hänen saksofonivalikoimansa ulottuu bassosaksofonista sopraninoon
ja lisäksi hän taitaa bassoklarinetin sekä erilaiset huilut. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Samaisen kriitikon mukaan Päivinen kuulostaa erityisesti basso- ja baritonisaksofonin kanssa suurenmoiselta. "Ja valtavan hyviä sävellyksiä, kuten esim. Iisakki ja Doggy Dog. Suositellaan mielellään, eikä vähiten niille joilla on tarvetta tutustua tämän päivän suomalaiseen jazziin" päättää Dahlberg artikkelinsa. Tanskassa Jazz Special -lehden Anders Kirkegaard hehkuttaa myös:
"Ei vähempää kuin fantastinen levy! ...Kaikki, todellakin KAIKKI toimii onnistuneesti ajateltuna ja
toteutettuna". Eikä heidän norjalaiskollegansa jää yhtään kylmemmäksi. Jan Granlie
päättää arvionsa Jazznytt-lehden kesänumerossa nasevaan kehoitukseen "Mene ja osta!"
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Arkisto-index
2005 - Jari Perikiömäki |
||
|